Valmiin blogiartikkelin taakse kätkeytyy paljon työtä – katso vinkit tavoittavien sisältöjen tuottamiseen

Ensin on idea, joka syntyy joskus yllättäen ja täysin pyytämättä kuin hehkulamppu sarjakuvahahmon pään yläpuolelle. Useammin postausidea vaatii kuitenkin syntyäkseen aktiivista ideointia. Se on ensimmäinen vaihe blogipostausta tehdessä. Miettiä aihe ja näkökulma, josta postauksen tekee.

Lopuksi on valmis blogiartikkeli. Siinä on tekstiä, kuvia, linkkejä ja optimaaliseksi hiottu rakenne. Sen pariin löydetään yleisimmin joko sosiaalisen median tai hakukoneen avulla. Hakukoneita varten se on myös optimoitu löytymään hyvin mm. Googlesta.

Matka ideasta valmiiksi blogiartikkeliksi voi olla työläs ja monivaiheinen eikä somevaikuttajan työ suinkaan lopu vielä siihen, mutta mennään siihen joskus myöhemmin. Katsotaan nyt mitä vaiheita blogipostauksen matkan varrelta löytyykään. 

Tässä on lueteltuna askeleet blogiartikkelin tuottamiseen siinä järjestyksessä missä minä olen oppinut ne tekemään vuonna 2008 alkaneen bloggaajan, somevaikuttajan ja sisällöntuottajan urani aikana. Joku muu voi tehdä vaiheet eri järjestyksessä, mutta suunnilleen sama työmäärä löytyy jokaisen laadukkaan blogiartikkelin takaa. Vaiheet vaihtelevat myös hieman sen mukaan millaisesta jutusta on kyse. Itselläni on eniten kokemusta matkapostauksista sekä ruokareseptiikan jakamisesta.

Matka ideasta valmiiksi blogiartikkeliksi

1. Jutun aiheen ideointi

Ensin täytyy päättää mistä kirjoittaa, millä näkökulmalla ja mitä tyylilajia käyttäen. Ruokavaikuttajat ideoivat tässä kohtaa usein myös postaukseen tulevan reseptin.

Matkailusisältöjen tuottaja taasen saattaa lähteä reissuun kokemaan, näkemään ja kuvaamaan sen mitä tarvitsee postausideaansa varten. Toki usein postausidea syntyy vasta matkalla tai sen jälkeen, jolloin idean toteuttaakseen ei tarvitse lähteä enää erikseen matkalle.

2. Kuvaaminen

Kun artikkelin idea on tiedossa, on siihen syytä ottaa valokuvat. Omat kuvat on aina parempi vaihtoehto kuin muualta lainatut kuvat. Jos kyseessä on reseptipostaus, on ennen tätä vaihetta testailtu reseptiä ja kokattu valmis tuotos.

Kuvaamiseen liittyy itse kuvan räpsäisemisen lisäksi joskus mittaviakin kuvausjärjestelyjä, varsinkin jos kyseessä on ruoan tai tuotteen kuvaaminen. Kuvausolosuhteet ja rekvisiitta täytyy laittaa kuntoon ja joskus kuvauslokaatioon täytyy matkustaa ennen kuin päästään itse kamerahommiin. 

Postaukseen tulevien kuvien lisäksi pitää yleensä ottaa kuvat ja videot myös sosiaalista mediaa varten. Siinä missä blogiartikkeleissa kannattaa suosia vaakakuvia, tulee somea varten ottaa myös pystykuvaa ja stillikuvien lisäksi myös videoita.

3. Kuvamateriaalin editointi

Kun kuvat on otettu täytyy ne käydä läpi, muokata kuvankäsittelyohjelmalla ja valita parhaat artikkelia ja sosiaalisen median julkaisuja varten. Tähän vaiheeseen saattaa liittyä myös paljon kuvien siirtelyä muun muassa kameran muistikortilta koneelle ja kuvankäsittelyohjelmasta sivustolle ja sosiaaliseen mediaan. Nykyään kuvien ja videoiden muokkaus onnistuu mallikkaasti suoraan puhelimellakin, jolloin editointiin kuluu hieman vähemmän aikaa.

4. Kirjoittaminen

On makuasia missä järjestyksessä blogiartikkelin tekee, mutta minulla on yleensä edes jonkinlainen käsitys siitä millaisia kuvia postaukseen on käytettävissä ennen kuin alan kirjoittaa tekstiä. Joskus tekstistä aloittaminen voi toimia paremmin, jolloin kuvaamisen ja kuvien valitsemisen voi hoitaa vasta kirjoitusurakan jälkeen.

Kirjoittaessa on hyvä pitää mielessä sujuvan ja omaan tyyliin sopivan tekstin tuottamisen lisäksi hakukoneoptimointi. Sitä varten on hyvä pohtia muun muassa mitä sanoja ja otsikoita käyttää, millaisia linkkejä tekstiin sopii niin että ne tuovat lisäarvoa myös lukijalle, ja miten kuvat kannattaa nimetä. Blogiartikkeleihin voidaan lisätä myös kategorioita ja avainsanoja.

5. Blogiartikkelin ulkoasun hiominen

Kun teksti on kirjoitettu ja kuvat käsitelty, täytyy vielä miettiä postauksen ulkoasua. Mikä kuva sopii parhaiten artikkelikuvaksi ja miten muut kuvat jaotellaan tekstin sekaan. Usein kuvat kannattaa jakaa tasaisesti pitkin postausta, niin että niiden aiheet sopivat kuvan jälkeen tulevaan tekstiin. Otsikoiden ulkoasu, mahdolliset luettelot ja muut rakenteelliset seikat on myös hyvä tarkistaa ja hioa kuntoon.

6. Oikolukeminen

Kun teksti on hiottu kuntoon, on hyvä ottaa siihen hieman etäisyyttä ennen oikolukua. Itse oikoluen tekstini seuraavana päivänä, jolloin sen näkee uusin silmin ja mahdolliset virheet löytyvät helpommin. Oikolukuun voi käyttää myös ulkopuolista, joka huomaa tekstin virheet ja epäloogisuudet usein kirjoittajaa paremmin.

7. Aikatauluttaminen

Artikkelin julkaisuajankohta tulee miettiä viimeistään silloin kun juttu on valmis. Parempi olisi jos postausaikataulua olisi hahmoteltu edes jonkun verran eteenpäin, niin että jo juttua kirjoittaessa tietää suunnilleen milloin se on tarkoitus julkaista. 

Jotkut julkaisevat tekstinsä mieluiten heti kirjoitettuaan ne. Itse suunnittelen artikkelini julkaisuaikataulun noin puoleksi vuodeksi tai vähintään muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin, jolloin voin ripotella artikkeleita ilmestymään tasaisin väliajoin. Näin voin pitää aiheetkin sopivan monipuolisina, niin ettei kaikki samasta aiheesta kertovat postaukset tule yhteen pötköön.

8. Jutun julkaiseminen ja markkinointi

Kun artikkeli on hiottu valmiiksi ja oikoluettu huolella, on seuraavaksi edessä sen julkaiseminen. Julkaisemisen jälkeen artikkeli kannattaa jakaa omilla somekanavilla ja pohtia siihenkin aikataulua. Jakaako juttu heti kaikilla kanavilla vai tänään Instagramissa, huomenna LinkedInissä ja viikon päästä Facebookissa.

Myös sosiaalisen median päivityksiä tehdessä on hyvä olla tietoinen siitä, milloin blogin Instagramia ja Facebookia selataan eniten ja ajoittaa päivitykset parhaisiin ajankohtiin. Facebookissa blogilinkkejä jaetaan usein myös muihin postauksen aiheeseen liittyviin ryhmiin.

9. Kommentteihin ja viesteihin vastaaminen

Blogiartikkelien kommentointi on vähentynyt, mutta toisaalta sosiaalisen median päivityksiin reagoidaan aiempaa enemmän. Tuli kommentti sitten suoraan sivustolle, sähköpostiin tai someen, on siihen kohteliasta vastata viivyttelemättä. 

On hienoa jos artikkeli kirvoittaa kommentteja ja herättää keskustelua. Itse ilahdun jokaisesta sivustolleni ja somekanavilleni jätetystä kommentista. Jopa negatiivisista sellaisista, varsinkin jos ne on edes yritetty esittää rakentavaan sävyyn.

Yhteistyöpostaukset vaativat vielä enemmän työtä.

Tässä luettelemani vaiheet koskevat tavallisia ilman yhteistyökumppaneita toteutettuja artikkeleita ja somejulkaisuja. Yhteistyösisältöihin tarvittava työmäärä on usein suurempi, sillä ideointia ennen on voinut olla useita sähköposteja, puheluita tai tapaamisia yhteistyökumppanin kanssa. On saatettu allekirjoittaa sopimus, suunnitella yhdessä aikataulu, kampanjan sanoma ja muut yksityiskohdat. Jos kyseessä on tuotteen tai palvelun promoaminen, on tuotelähetys noudettu, siihen on tutustuttu ja tuotetta tai palvelua on testattu.

Myös julkaisemisen jälkeen tehtävä työmäärä on yhteistyöjutuissa suurempi, sillä siihen kuuluu usein ainakin linkkien lähettäminen yhteistyökumppanille sekä loppuraportin tekeminen. Viimeiseksi laskutetaan vielä palkkio ja sovitaan mahdollisesta jatkosta.

Blogiartikkelien taakse kätkeytyy paljon työtä. Matka ideasta valmiiksi jutuksi on monivaiheisempi kuin usein osataan ajatellakaan. Toisaalta kun työvaiheista tulee harjoittelun kautta rutiineja, sujuu sisällöntuotanto nopeammin.

Sisällöntuottajien tulee hallita useita taitoja kuvaamisesta, sosiaalisen median kiemuroiden kautta kirjoittamiseen eikä koodaamisen alkeista tai markkinoinnin ja viestinnän osaamisestakaan haittaa ole. Somevaikuttajat ovat monitaitureita, joiden osaamista arvostetaan yhä helposti liian vähän ja etenkin nuorille someosaajille saatetaan maksaa turhan pieni palkkio heidän työstään. Tätä listaa voit käyttää surutta perusteluna, jos yhteistyöneuvottelujen hintalappu ei miellytä – tai pyydä multa apua niin sovitaan kaikkia osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla palveleva vaikuttajayhteistyö.